Turun 320 000 asukkaan seutukunta Lounais-Suomessa on Suomen johtavia taloudellisen kasvun ja teknologioiden kehittämisen keskittymiä. Turulla on värikäs historia ja korkealuokkainen koulutus-, palvelu- ja kulttuuritarjonta. Turusta lounaaseen levittäytyy yksi maailman kauneimmista saaristoista. 

Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa haasteellisia työtehtäviä ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tiede- ja koulutusmaailmaan. Turun yliopisto on korkeimmalle arvostettu suomalainen yliopisto Helsingin ulkopuolella. 

Haemme 3-4 tutkijatohtoria määräaikaisiin tehtäviin kestävien materiaalien tutkimukseen energia-, terveys-, ja tuotantoalaan liittyen. 

Tehtävien aloitusaika on 01.10.2025 tai sopimuksen mukaan, ja ovat kaksivuotisia. 

Tutkijatohtorien tehtävät liittyvät Suomen akatemian myöntämään Profi7 – yliopistojen profilointihankkeeseen. Avoimet paikat kuuluvat SUSMAT projektin alle, jonka tavoitteena on kehittää kestävien materiaalien suunnittelua ja tuotantoa datalähtöisin menetelmin globaalien energiaan, terveyteen ja teollisuuteen tuotantoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. SUSMAT projektin lopullinen tavoite on aiheuttaa ajattelutavan muutos kokeellisessa materiaalitutkimuksessa ja siirtää tämä tieto eteenpäin teollisuuteen, näin kiihdyttäen kestävää kehitystä edistävien teknologioiden omaksumista. 

Avoimia tehtäviä on laaja valikoima eri tutkimusryhmistä useasta Turun yliopiston laitoksesta: 

• Biohybridirunkomateriaalien kehittäminen uuden sukupolven aurinkokennoille (Assoc. Prof. Jovana Milić) 

• Simulaatioiden hyödyntäminen ulkoisesti ohjattujen aktiivisten biomateriaalien suunnittelussa ja optimoinnissa mukautuviin, toiminnallisiin ja energiaa kerääviin ratkaisuihin (Asst. Prof. Alberto Scacchi) 

• Elektroninsiirto typpeä sitovissa syanobakteereissa: kohti biohybridejä järjestelmiä ammoniakin ja/tai vedyn tuotantoon (Prof. Yagut Allahverdiyeva-Rinne) 

• Reunalaskennan proof-of-concept sovellusten kehittäminen GdCaMnO/Al-memristoriverkoista (Prof. Petriina Paturi) 

• Laskennallisen materiaalitekniikan avulla kehitettyjen metalligradienttimateriaalien tulostusteknologian kehittäminen (Prof. Antti Salminen) 

• Kestävän kehityksen huomiointi metallituotteiden uusiokäytettävyyden ja kierrätettävyyden suunnittelussa – materiaaliominaisuuksien ja mikrorakennemuutosten vaikutukset tuotteiden elinkaareen (Assoc. Prof. Sampsa Laakso) 

• Fotoniikan hyödyntäminen optoelektronisissa laitteissa ja molekyylisäteilijöiden annihilaation ehkäisemisessä (Assoc. Prof. Konstantinos Daskalakis) 

• Kemiallinen ligaatio xenonukleotidien kestävässä valmistuksessa (Prof. Pasi Virta) 

• Korkean entropian ohuiden ja paksujen oksidikalvoelektrodien skaalattu valmistus teollisuusjätteestä termisellä ruiskupinnopitusteknologialla kestävien akkujen ja vedyn tuotantoon: laskennallinen matriaalien suunnittelu ja kokeellinen synteesi (Asst. Prof. Ashish Ganvir) 

• Materiaalitiedon eristäminen tieteellisestä kirjallisuudesta luonnollisen kielen käsittelymenetelmien avulla materiaalisuunnittelun ohjaamiseksi (Assoc. Prof. Milica Todorović) 

• Biomassasta johdetut, 3D-tulostettavat polymeerit seuraavan sukupolven pehmeälle robotiikalle (Asst. Prof. Vipul Sharma) 

• Kierrätettävien, taipuisien ja kevyiden materiaalien kehitys – uusia ratkaisuja elektroniikkaan sekä energian muuntamiseen ja varastointiin (Prof. Carita Kvarnström) 

• Kestävät ja johtavat nanomateriaalit terveysteknologian sovelluksissa (Assoc. Prof. Emilia Peltola) 

• Uusiokäytön mahdollisuudet energiajärjestelmissä: aurinkopaneelien ja/akkujen toinen elämä (Prof. Kati Miettunen) 

Kaikki yllä mainitut aiheet tarjoavat mahdollisuuksia syventää tietojasi valitusta aiheesta, sekä laajentaa tutkimusportfoliotasi monitieteellisen yhteistyön kautta kestävän kehityksen laajassa tutkimuskentässä.